Mitä yhteistä on seuraavilla viime aikojen ”kuumilla poliittisilla perunoilla”: Uittamon kaava, konserttitalon sijoittaminen ja Turun seudun kuntayhteistyö? Niissä kaikissa on käytetty itsevaltaista ja päsmäröivää päätöksentekoa, joka on ollut ominaista Turun päätöksenteossa jo huolestuttavan pitkään. Mainituissa esimerkkinä toimivissa tapauksissa on myös ajettu omaa ja omien suppeiden eturyhmien etua kaupunkilaisten toiveiden ja hyvinvoinnin vastaisesti. 

Uittamon kaavaa pyritään vääntämään väkisin läpi siinä muodossa, että se hyödyttää paria poliittista porukkaa hyvin rajallisine eturyhmineen. – Muttei Uittamolaisia. Konserttitalo puolestaan pitää viedä hallitukseen, koska siellä on mahdollisuus saada omat vähemmistöön jääneet suunnitelmat läpi, kiitos valtuustokauden alussa tehdyn keinotekoisen hallituskokoonpanojärjestelyn,  jonka perimmäinen tarkoitus todennäköisesti oli juuri tämän kaltaisten asioiden väkisin läpivienti. Turun seudun kuntayhteistyössä taas tehdään itsevaltaisia päätöksiä lähipiirille mieluisista johtavista toimihenkilöistä, jotta saadaan varmasti oma valinta pestiin.  Eikä menetetä valtaa omista hyppysistä ympäryskunnille. 

Oman edun ajaminen ja lähipiirin suosiminen, kaupunkilaisten toiveiden väheksyntä sekä kynsin ja hampain vallasta kiinni pitäminen, ovat nähdäkseni eräitä suurimmista syistä siihen, että Turku on jäämässä pahasti jälkeen muiden suurten kaupunkiseutujen kehityksestä. 

Kaupunginhallituksen ja -valtuuston tärkein tehtävä, ja koko olemassaolon peruste, on ajaa kaikkien turkulaisten etua. Turkulaisten etua ei ajeta niin, että kävellään lautakuntien, turkulaisten mielipiteiden sekä tasavertaisiksi tarkoitettujen yhteistyökumppaneiden yli. Turkulaisten etuja ajetaan kuuntelemalla ja osallistamalla turkulaisia sekä tekemällä aitoa asukas- ja seutukuntayhteistyötä, sillä kukaan ei tiedä mikä on parasta kehitystä hänen asuinympäristölleen, kuin asukas itse.  

Petri Nyström (kesk.)